Ulla Konkarikoski
Engagement Specialist and Baha Clinical Technical Specialist
Kuinka elämän suunnat muuttuivat?
Ulla syntyi vuonna 1978 normaalikuuloisille vanhemmille. Kehitys meni muuten oppikirjojen mukaan eteenpäin, mutta Ullan erityisopettajana työskennellyt Marjatta-äiti huolestui, kun tyttö ei alkanut puhua. Hän ilmaisi huolensa neuvolalääkärille, joka yritti vakuuttaa, että toiset lapset oppivat puheen myöhemmin. Ullan äiti oli onneksi sinnikäs luonne ja ilmoitti, ettei poistu huoneesta ennen lähetettä Kuulokeskukseen. Siellä todettiin vaikea kuulonalenema ja Ulla sai korvantauskojeet 1,5-vuotiaana ja saavutti nopeasti ikätasonsa myös puheenkehityksessä.
Vuonna 2003 yksikorvaisuus ja lukuisat vieraskieliset puhelinpalaverit alkoivat käydä raskaaksi. Vanhempiensa kannustamana Ulla otti yhteyttä TAYSin Kuulokeskuksen ylilääkäri Tapani Rahkoon. Hän ehdotti sisäkorvaistuteleikkausta 18 vuotta pimeänä olleeseen korvaan. Ja samalla tietämättään teki myös myöhemmän elämänvaiheen ammatinvalintapäätöksen, koska Ullalle valittiin Cochlearin istute.
Kuinka ensimmäinen istute auttoi?
”Ensimmäiset äänet eivät edes olleet ääntä. Tuntui kuin pienen pieniä shamppanjakuplia olisi mennyt jossain pääni sisällä.” Pitkään kuurona olleen korvan elpyminen takaisin äänimaailmaan ei ollut selviö eikä nopea prosessi.
Tänä päivänä Ulla kuitenkin kuulee sillä auttavasti ja saa selvää puheesta, kunhan näkee huulion. Hän kuvailee vasemman korvan ääntä rakeiseksi mustavalkofilmiksi, josta ei kunnolla erota äänen taajuutta tai puhujan sukupuolta. Mutta se tuki kovasti kojekorvaa ja ura Nokian kansainvälisissä ympyröissä venyikin melkein 12 vuoden mittaiseksi.
Toista istutetta tarjottiin yllättäen
Yhdeksän vuotta kului istutteen ja kuulokojeen avulla. Kuitenkin kojekorva hiipui vähitellen, vaikka siinä puheenerotuskyky olikin 100 % ja epämiellyttävyyskynnyksiä ei saatu mitattua eli tutkimuslaitteista ei irronnut niin kovaa ääntä, että se olisi Ullaa hetkauttanut. Tosin pitkään puheenerotuskyvyn mittaamiseen käytetty Jauhiaisen sanalista on varastoitunut tämän naisen muistiin, joten tutkimustulos ei ole enää luotettava. ”Tylppä, välttää, osuus…” luettelee Ulla sujuvasti näitä sanoja ulkomuistista!
TAYSin kuulokeskuksessa alkoi vuoden 2012 tienoilla tutkimusprojekti, jossa mitattiin toisen istutteen saamisen vaikutusta työikäisten aikuisten elämänlaatuun ja työssäjaksamiseen. Ulla oli iloinnut useasta ystävästään, jotka oli kutsuttu tähän projektiin. Eräänä päivänä yllättäen, sama kutsu odottikin omassa kirjelaatikossa.
”Olin melkein vihainen, ajattelin, että minähän kuulen ihan hyvin koje+istuteyhdistelmällä.” Kuitenkaan tuohon aikaan ei pääsääntöisesti kahta istutetta tarjottu aikusille. Hän järkeili, että jos ei nyt lähde mukaan, niin koska mahtaa olla seurava mahdollisuus, että toisen istutteen saisi. Päätös ei ollut niin helppo kuin ensimmäisen kohdalla, jossa ei ollut mitään menetettävää. Leikkausta edeltävä ilta meni itkiessä ja kaikki vanhat tutut biisit läpikuunnellen, jos niitä ei enää kuulisikaan niin hyvin, mutta leikkaussaliin nainen käveli seuraavana aamuna varmoin askelin.
Nopeampi kuntoutuminen
Toisen korvan kohdalla lähtökohdat olivat ihan erilaiset ja niin oli lopputuloskin. Puheenerotus tuli nopeasti ja nyt Ulla kuvailee korvaa 4K-teräväpiirtokuvan antavaksi. Hän erottaa hyvin musiikista eri instrumentit ja useimmista suomenkielisistä lauluista myös sanat. Kotona kuulotilanne paransi kommunikaatiota – nyt ei enää tarvitse nähdä perheenjäsenten huuliota vaan asiat voi huudella huoneesta toiseen. ”Kuulen paremmin kuin koskaan elämässäni”, hän kuvailee.
Ulla muistelee: -Vuonna 2012 toisen istutteen saadessani olin töissä Metsäkeskuksessa ja siellä piti soittaa paljon puhelimella asiakkaille, paremman kuulon ansiosta se helpottui kovasti! Myös korvien soiminen ja hartiaseudun kireys helpotti kuulon kehittyessä paremmalle ja paremmalle tasolle.
Miten ensimmäinen istute vaikutti ammatinvalintaan? Metsäkeskuksen määräaikaisen hankkeen päättymisen jälkeen Ulla sai töitä LapCI ry:n eli sisäkorvaistutelasten valtakunnallisen yhdistyksen toiminnanjohtajan sijaisena. Siellä vierähti 3 vuotta ja hän vastasi mm. EURO-CIU Symposiumin järjestämisestä yhdessä vapaaehtoisten kanssa.
Kun LapCI ry:n sijaisuus päättyi, Ulla etsi töitä ja sai vinkin opiskelukaveriltaan, että Elisan IT-tuessa olisi tehtäviä. Eipä ilman istutteita olisi kuulovammainen henkilö jaksanut olla luurit korvilla 60 hengen avokonttorissa vastaamassa puheluihin. Elisan pesti oli myös kiva ja olisin siellä varmasti jatkanut pidempään, jos Cochlearin työ ei olisi alkanut.
Ullaan saa ottaa yhteyttä kuulo- ja sisäkorvaistuteasioissa
Ulla on ollut Cochlearilla toukokuusta 2018 lähtien ja häneltä saa tietoa, jos sisäkorvaistutetta vasta harkitsee tai istutteenkäyttäjänä neuvoja. Cochlearin malleista Ullalla on omaa kokemusta Esprit 3G, Nucleus 5, Nucleus 6 ja Nucleus 7 -malleista.
”Nucleus 7:ssa on parhaat ominaisuudet ja suosittelen kaikkia N7:n käyttäjiä kokeilemaan niin langatonta suoratoistoa, joka on saatavana Applen i-laitteisiin 5-mallisarjasta ylöspäin kuin Android 10-käyttöjärjestelmästä eteenpäin.” Lisäksi Ulla suosittelee Forward Focus -toimintoa haastavimpiin melutilanteisiin. Se keilaa mikrofonit suoraan eteenpäin ja helpottaa kuulemista. Hänet voit tavata eri tilaisuuksissa ja tämän liikkuvaisen naisen saat kiinni myös sähköpostitse tai puhelimella. Yhteystiedot: Ulla Konkarikoski, p. 040-7540 119, email: ukonkarikoski@cochlear.com
