Felix oli perheineen lomailemassa eteläisen Tyynenmeren alueella, kun hän löysi soittimen, joka muutti hänen elämänsä.
”Olimme lomalla Fidzillä, kun Felix kiinnostui tavallisesta ukulelesta ja innostui myöhemmin aloittamaan kitaransoiton”, kertoo Felixin äiti Jo. ”Hänen isänsä soitteli matkan aikana ukulelea kaikille. Hänellä oli hauskaa, ja Felix näki, miten paljon iloa jo muutaman soinnun opettelusta voi olla.”
Lomamatkasta on nyt kolme vuotta, ja se herätti nyt 10-vuotiaan Felixin intohimon musiikkiin. Hän soittaa sekä sähkökitaraa että akustista kitaraa, kirjoittaa omia lauluja ja jammailee mielellään isänsä kanssa.
Mutta musiikilla voi olla vieläkin suurempi merkitys Felixin elämässä.
Tutkimustieto viittaa siihen, että musiikin harrastaminen voi edistää sisäkorvaistutetta käyttävien lasten puheen hahmottamista ja kuulemista.¹
Tutkimuksissa on todettu, että monenlaisesta toiminnasta, kuten laulamisesta, tanssimisesta ja soittamisesta, voi olla hyötyä.
Felixillä on molemminpuoliset Cochlear™ Nucleus® 7 -puheprosessorit, eikä Jo epäile lainkaan, etteikö musiikin harrastaminen olisi kehittänyt hänen kielellisiä kykyjään.
”Se on antanut hänelle mahdollisuuden kehittää kuulokykyään hauskalla ja mielekkäällä tavalla. Hän on oppinut keskittymään, jotta saisi selvää musiikkikappaleen melodiasta tai laulun sanoista”, Jo kertoo.
Tutkimusten mukaan musiikin harrastaminen parantaa kykyä havaita eri sävelkorkeuksia ja rytmejä, mikä taas on tärkeä askel kohti puhutun kielen ymmärtämistä ja puheen kehittämistä.¹
Kansainvälisesti tunnustetussa Hearing Research -lehdessä julkaistun katsausartikkelin laatijat pitävät tuloksia niin vakuuttavina, että heidän mukaansa ”nykyisen näytön perusteella voidaan kannustaa puheterapeutteja, musiikkiterapeutteja, musiikinopettajia, vanhempia sekä kuulonaleneman kanssa eläviä ja/tai sisäkorvaistutetta käyttäviä lapsia ja nuoria hyödyntämään musiikkia puheen ja kielellisten taitojen parantamiseksi.”¹
Näillä tutkijoiden ideoilla pääset alkuun:
1. Aloita mahdollisimman varhain
Lapset hyötyvät musiikista jo ennen sisäkorvaistutteen saamista – mitä aikaisemmin aloitat, sen parempi, sillä aivot ovat muovautuvimmillaan ensimmäisen neljän ikävuoden aikana.
”Musiikki on aina ollut osa elämäämme. Jo ennen kuin Felix sai istutteet, ja vaikka tiesimme, ettei hän kuullut, annoimme hänen kokea musiikkia värähtelyinä”, kertoo Jo. ”Minulla oli tapana laulaa hänelle tuutulauluja, kun hän makasi vatsani päällä, tai nostaa hänet pianon päälle, kun soitimme.”
2. Tanssi ja liiku musiikin rytmin ja sävelkorkeuden tahdissa
Tutkimukset osoittavat, että musiikin tahdissa tanssiminen auttaa sisäkorvaistutetta käyttäviä lapsia oppimaan laulunsanoja ja hahmottamaan puhetta paremmin. Sovita kehosi liikkeet musiikin tyyliin (nopea tai hidas, onnellinen tai surullinen), jotta lapsi oppisi tunnistamaan musiikin rytmin ja sykkeen. Liikuta käsiäsi tai kehoasi sävelkorkeuden vaihtelun mukaan auttaaksesi lasta tunnistamaan sävelkorkeuden muutoksia. Tämä on tärkeää kielenoppimisen kannalta.
3. Käytä pääinstrumenttina omaa lauluääntäsi
Hearing Researchissa julkaistun tutkimuksen kirjoittajat kertovat, että tämä voi auttaa kehittämään puheen hahmottamista ja kielellisiä taitoja.
4. Käytä useita eri soittimia
Soittimen toistaminen voi olla tehokkaampaa kuin pelkkä soiton kuunteleminen, kertoo Hearing Researchin katsaus. Anna siis lapsesi kokeilla erilaisia soittimia.
”Kun Felix oli pieni, meillä oli aina laatikon täydeltä lyömäsoittimia. Ostimme myös pieniä viuluja, joista emme olleet niin turhantarkkoja, ja nokkahuiluja, triangeleita ja xylofoneja”, Jo kertoo.
5. Laula ja soita samoja kappaleita usein
Toisto auttaa meitä muistamaan ääniä ja sitä, miltä sanojen pitäisi kuulostaa. Mitä enemmän toistoja tulee, sitä tarkemmin aivot tunnistavat äänen. Samojen kappaleiden laulaminen auttaa lasta oppimaan sävelmän ja ymmärtämään sanat.
6. Musisoikaa vuorotellen
Laulakaa vuorolaulua sisältäviä kappaleita. Lopeta laulu kesken ja anna lapsesi jatkaa siitä mihin jäit tai laula lyhyt laulu ja pyydä lasta toistamaan se. Näin lapsesi pääsee kuuntelemaan, tuottamaan puheääniä ja vertaamaan toisen puhetta omaansa.
7. Ota koko perhe mukaan
Kun kaikki perheenjäsenet ovat mukana, musiikki tulee luonnolliseksi osaksi arkea ja lapsesi saa paljon tilaisuuksia musiikin kuunteluun ja tuottamiseen.
Jo kertoo myös, että musiikista on tullut Felixin ja hänen isänsä oma juttu. ”Heidän välilleen on syntynyt kaunis yhteys. He harjoittelevat yhdessä miltei päivittäin. Isä soittaa kitaraa Felixin kanssa ja ryhtyy välillä myös laulajaksi näyttääkseen Felixille, että myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle kannattaa joskus mennä.”
8. Tuo musiikki osaksi arkea
“Koska arki kuulovammaisen lapsen kanssa on käytännössä jatkuvaa puheterapiaa, musiikille voi olla vaikea löytää sopivaa hetkeä, sillä et halua häiritä lapsen puheeseen keskittymistä taustamusiikilla.
Oma ratkaisumme oli yhdistää musiikin kuunteleminen leikkituokioihin. Tanssimme yhdessä tai paukutimme kattiloita tai kuuntelimme musiikkia pötköttäessämme lattialla”, kertoo Jo.
Hän kehottaa aloittamaan yksinkertaisesti. ”Meillä oli vauvojen CD-levyjä, joilla soitettiin yhdellä instrumentilla yksinkertaista lyyristä melodiaa. Lauloimme lastenloruja eri sävelmillä ja siirrymme sitten ABBAan, Beatlesiin ja 80-luvun rock-musiikkiin.”
___
Viite:
1. Torppa R, Huotilainen M. Why and how music can be used to rehabilitate and develop speech and language skills in hearing-impaired children. Hearing Research 2019; 380: 108–122.
