Teinin, joka kirjoittaa Ison-Britannian kuningattarelle, ottaa yhteyttä hittikomedia Simpsoneiden luojiin ja säveltää kokonaisen kuulovammaisista lapsista kertovan musikaalin nimeltä Listen Up, on oltava melkoisen sisukas tapaus.
Vain 14-vuotias Isabel on niin innoissaan tulevaisuudestaan, että hän on jo laatinut ansioluettelon ja hakenut TV-käsikirjoittajan töitä, vaikka hän käy vielä yläkolun kahdeksatta luokkaa.
Sen jälkeen kun Isabel eli Isy sai 10-vuotiaana sisäkorvaistutteen ja Cochlear™ Nucleus ® 6 -puheprosessorin, hän on saanut lisää itseluottamusta ja alkanut ilmaista itseään musiikin ja teatterin keinoin, kertoo hänen äitinsä. ”Hänen luovuutensa on puhjennut kukkaan.
Se oli suuri muutos – sekä hänen persoonallisuutensa että hänen itseluottamuksensa kehittyivät tavattomasti. Ennen istutteen saamista sosiaaliset tilanteet olivat hänelle rasittavia, ja hänellä oli tapana vetäytyä omiin maailmoihinsa.”
Sittemmin Isy on ryhtynyt soittamaan pianoa, säveltämään musiikkia, kirjoittamaan näytelmiä ja laulamaan sekä koulun kuorossa että rock-bändissä. Kuulonaleneman kanssa eläviä lapsia tukeva australialainen The Shepherd Centre antoi tarmokkaalle teinille hiljattain Voice of The Future -tunnustuspalkinnon.
Mutta huolimatta Isyn luovista kyvyistä ja eläväisestä ulkokuoresta, yläkoulu on tuonut omat haasteensa.
”Koulussa ei ole aina helppoa. Porukan ulkopuolelle jättäminen on arkipäivää, ja välillä on vaikea kerätä rohkeutta että jaksaisi mennä kouluun.”
Isyn äiti kertoo, että vaikka koulut pyrkivät torjumaan kiusaamista, teini-ikäistä voi usein loukata ja ahdistaa muiden hienovaraisempi käytös, kuten silmien pyöräyttely, käsimerkit ja porukan ulkopuolelle jättäminen niin, että joutuu istumaan luokassa yksin ja tulee valituksi viimeisenä joukkueeseen liikuntatunnilla.
”Kuulonaleneman kanssa elävillä lapsilla on vaikeaa, koska he voivat jäädä ulkopuolisiksi, varsinkin, jos eivät ole urheilullisia”, sanoo Isyn äiti.
Miten siis voit tukea lastasi, joka kärsii kiusaamisesta tai tuntee jäävänsä koulussa ulkopuoliseksi?
Nämä vinkit ovat auttaneet Isyä haasteissa yläkoulussa:
1. Ota selvää, mistä teinisi innostuu
”Jos jokin on lapsellesi vaikeaa, pyri löytämään hänen ikioma vahvuutensa. Pidä mieli avoimena ja kokeile erilaisia harrastuksia, kunnes löydät sen, mistä hän todella innostuu”, neuvoo Isyn äiti.
Isyn tapauksessa ratkaisu löytyi pianonsoitosta ja myöhemmin myös teatteriharrastuksesta. ”Hän on löytänyt itselleen ihanan oman porukan koulun ulkopuolelta. Isyllä on myös ollut onnea, sillä hänellä on ollut innostavia kuvaamataidon ja äidinkielen opettajia. Hän rakastaa piirtämistä, sarjakuvien tekemistä ja animaatiota.”
2. Työkalupakki mukaan kouluun
Lapset ovat uteliaita ja voivat kysellä kuulonalenemasta ja kuulolaitteista. Keskustele lapsesi kanssa siitä, millaisia kysymyksiä muilla saattaa olla ja auta häntä miettimään vastaukset valmiiksi.
”Kehotimme häntä vastaamaan kaikkiin kysymyksiin avoimesti. Tilanne on heti helpompi, kun on muutama vastaus valmiina. Muut lapset ovat kysyneet Isyltä esimerkiksi: ’Mikä tuo ruskea juttu sinun päässäsi on? Miksi korvassasi vilkkuu valo?’ Mutta nykyisin monet lapset käyttävät muutenkin teknisiä laitteita.”
3. Voita sunnuntai-illan ahdistus
Anna lapselle henkinen lepotauko vapaapäivinä ja tarjoa hänelle paljon tukea. Keskity tekemään kodista paikka, joka on täynnä naurua, iloa ja positiivisuutta.
Pyri saamaan teinin ajatukset pois ”sunnuntai-illan ahdistuksesta” ennen maanantaina alkavaa kouluviikkoa.
”Käymme pitkällä lenkillä koiran kanssa ja Isy kertoo minulle uusista tarinaideoistaan. Joskus hänen isänsä vie hänet iltauinnille rantaan. Tai sitten kuuntelemme musiikkia ja kokkaamme yhdessä. Tai pidämme elokuvaillan”, kertoo Isyn äiti.
4. Etsi valmentaja harrastustoimintaan
Etsi joku perheen ulkopuolinen henkilö auttamaan lastasi sellaisissa asioissa, joissa hän on epävarma. Isyn vanhemmat palkkasivat valmentajan auttamaan häntä parantamaan kuntoaan ja kehonhallintaansa. Heidän mukaansa tärkeintä on löytää joku nuori ja innostava, joka ymmärtää, millaista aikuiseksi kasvaminen on.
Nykyisin Isy on hyväkuntoisempi, vahvempi ja uskaltaa rohkeammin kokeilla uusia asioita. Hän pelaa jalkapalloa ja nauttii uusiin urheilulajeihin, kuten amerikkalaiseen jalkapalloon, tutustumisesta.
”Oli aika, jolloin hän vältteli urheilua eikä olisi ikinä kokeillut mitään tällaista. Olin yrittänyt opettaa Isylle vaikka miten montaa urheilulajia, mutta joskus pitää tajuta hellittää ja antaa vuoro jollekulle toiselle”, kertoo Isyn äiti.
5. Älä anna kuulonaleneman rajoittaa elämää
”Olemme aina odottaneet, että Isy kokeilee kaikkea, eikä käytä kuulonalenemaa tekosyynä. Retkeilemme paljon, ja Isy telttailee, vaeltaa ja meloo mielellään serkkujensa kanssa. Hän piti myös kovasti isovanhempien ja perheystävien suosittelemasta ratsastusleiristä.
”Isy oli mukana, kun lähdimme koko perheen voimin pyöräilemään Uuteen-Seelantiin – ja se oli rankka reissu meille kaikille. Isy on sisukas tyttö, ja hänestä tuli esiin uusia puolia fyysisesti ja henkisesti vaativissa tilanteissa. Näiden haasteiden voittaminen on antanut hänelle lisää uskoa omiin kykyihinsä.”
6. Harkitse lemmikkieläminen ottamista
”Isyn istuteleikkauksen aikoihin perheeseemme tuli koira nimeltä Honey. Honey ja Isy ovat erottamattomat, ja heidän välillään on vahva side”, kertoo Isyn äiti.
”Kun elämässä tapahtuu äkillisiä muutoksia, koiraan voi aina luottaa. Honey on Isyn seurana, kun hän valmistautuu lähtemään kouluun, ja odottaa ulko-ovella, kun Isy palaa kotiin. Isy kertoo koiralle salaisuuksiaan, lausuu sille vuorosanojaan, katsoo sen kanssa televisiota, käy sen kanssa lenkillä – Honey on hänen paras ystävänsä!”
7. Ota sisarukset mukaan
Isyn 16-vuotias isosisko Ruby on auttanut Isyä oppimaan teineille tärkeitä ääneen lausumattomia sääntöjä.
Esimerkiksi tyttöjen kampaustyyleillä ja koulupuvun helman pituudella voi olla iso merkitys. Tällaiset näennäisen pienet asiat ovat tärkeitä, sillä ne auttavat lasta tulemaan osaksi ikäistensä yhteisöä.
”Jos saat sisarukset mukaan perheen muodostamaan tukiverkkoon, siitä on paljon apua”, kertoo Isyn äiti.
Oli hyvä, että isosisko kävi samaa koulua ja Isy saattoi halutessaan hakea turvaa isommista tytöistä koulun pihalla.
”Elämä voi olla rankkaa kaikille teini-ikäisille, ja vanhempina yritämme auttaa heidät näiden vuosien läpi, mutta viime kädessä lasten on tehtävä se itse. Olemme aina pyrkineet kuuntelemaan Isyn ideoita ja tarinoita sekä keskustelemaan hänen huolistaan ja tarjoamaan positiivisia ajatuksia.
Rohkaisemme lapsiamme kokeilemaan uusia asioita – tuemme heidän kokeilunhaluaan ja kasvatamme heidän luontaista sitkeyttään. Isyllä on nyt riittävästi kykyä, intoa ja itseluottamusta viemään hänet minne tahansa hän elämässä haluaa.
Onneksi Isy on aina ollut luonnostaan optimistinen ja innostunut elämästä. Ja usein hän onkin se, joka toimii esikuvana meille muille!”
