Lapset, joilla on kuulonalenema kuulevat nykyään varhaisemmassa iässä ja heillä on käytössään paremmat kuulon apuvälineet kuin koskaan aikaisemmin. Miksi kuuntelemaan ja puhumaan oppiminen tuottavat kuitenkin edelleen vaikeuksia? Tässä artikkelissa Cochlearin asiakaskoulutuspäällikkö Clare Sheridan kertoo, kuinka tärkeää puhuminen on vanhemmille, joiden lapsilla on implantoitu kuulolaite.
Kuulon apuvälineiden tekniikka on hämmästyttävää, mutta ne eivät ole täydellinen vastaus. Ne toimivat pikemminkin väylänä kieliympäristöön, joka on olennainen lapsen kognitiiviselle kehitykselle.
Sisäkorvaistutekirurgi ja kirjailija, Dana Suskind, kiteyttää tämän seuraavasti: ”Vanhempien puheen voima on yhtä ihmeellinen riippumatta siitä, onko lapsi syntynyt normaalikuuloisena vai alkanut kuulla saatuaan sisäkorvaistutteen. Ilman kieliympäristöä kyky kuulla on hukkaan heitetty lahja.”
Avain onnistumiseen on ymmärtää vanhemman ja lapsen välisten keskusteluiden arvo. Perheet, jotka ovat motivoituneita osallistumaan aktiivisesti kuntoutukseen ja joilla on realistiset odotukset, antavat täyden tuen lapselleen. Pienet arkiset asiat päivästä toiseen ovat tie onnistumiseen.
Kuulojärjestelmä alkaa toimia jo kohdussa ennen syntymää. Kun vauva syntyy, hänellä on jo valikoima erilaisia kuulokokemuksia. Elämän ensimmäisinä päivinä, viikkoina ja kuukausina puheen ja kielen kehitys on valtavaa. Näin ollen vastasyntyneiden kuulonseulonnasta ja varhaisesta hoidosta huolimatta, kronologisen iän ja kuuloiän väliin jää kuilu kuulovammaisena syntyneellä lapsella.
Osaan tekijöistä, jotka auttavat tämän kuilun umpeen kuromisessa, ei voida vaikuttaa, mutta on myös tekijöitä, joihin on mahdollista vaikuttaa. Vaikutettavissa oleviin tekijöihin lukeutuvat esimerkiksi se, kuinka paljon kuulolaitetta käytetään, kuinka paljon puhetta lapsi kuulee ja millaiset ovat kuunteluolosuhteet.
Enemmän on enemmän
Tutkimuksen mukaan kuuntelun ja puhutun kielen kehittyminen vaatii 20 000 tuntia vuorovaikutuksellista kuuntelua ensimmäisen viiden vuoden aikana. Koska vauvat ja pikkulapset nukkuvat niin paljon, teknisistä kuuloratkaisuista riippuvaisilla lapsilla tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tekninen apuväline on käytössä koko hereilläolon ajan ja että lapsen ja vanhemman välillä on runsaasti keskustelua.
Lapsen päivittäin aikuisilta kuulemien sanojen määrällä on suora yhteys lapsen omaan suulliseen ilmaisuun, eikä tutkimus viittaa mitään kohtaa sanojen ”kyllästymispisteeksi”. Toisin sanoen, mitä enemmän sanoja lapsi kuulee keskusteluissa, sitä paremmin hän oppii ilmaisemaan itseään suullisesti.
Vähintään tästä syystä vanhempien tulisi pyrkiä luomaan perheisiin ympäristö, jossa puhutaan paljon. Toinen syy on se, että puhuessamme enemmän puhumme tavallisesti eri tavoin ja sanomme enemmän myönteisiä asioita. Kaikki vanhemmat käyttävät yksinkertaisia kehotuksia hoitaakseen päivittäiset rutiinit nopeasti ja tehokkaasti: ”No niin Veeti, hammaspesulle ja nukkumaan!”
Kun puhut enemmän, asioista tuleekin positiivisempia, monipuolisempia ja kannustavampia:
”Mennäänpä nyt pesemään hampaat, Veeti. Ylhäältä, alhaalta, edestä ja takaa. Tulivatko ne jo puhtaaksi? Katsotaanpa. Wau! Kylläpä ne nyt kiiltävät. Sinulla on sitten kauniin valkoiset hampaat. Miten pääset petiisi? Hyppäätkö, kuin jänöjussi…”
Muista pitää taukoja lauseiden välissä, jotta lapsella on aikaa kuunnella, aikaa miettiä ja myös aikaa vastata.
Tohtori Suskindin mukaan yli 85 % lapsen sanoista ja sanavarastosta tulee vanhemmilta, ja tämän merkitys on ällistyttävä. Puheliaimpien perheiden lapset kuulevat ensimmäisinä neljänä vuotenaan kolme kertaa enemmän sanoja, kuin mitä vähiten puheliaiden perheiden lapset kuulevat. He kuulevat siis noin 30 miljoonaa sanaa enemmän! Tämän seurauksena näiden lasten sanavarasto kasvaa kymmenkertaiseksi.
Tärkeä vuorovaikutus
Lapsen kuulemien sanojen määrän lisäksi merkitystä on vuorovaikutuksella, joka aiheuttaa aivoissa merkittäviä muutoksia ja luo pohjan koulussa hankittavalle lukutaidolle. Kun käytät aikaa lapsen sanattomaan kommunikointiin reagoimiseen, se kannustaa häntä ensin jokeltamaan ja myöhemmin puhumaan. Seuraavassa on ideoita näiden arvokkaiden vuorovaikutustilanteiden aloittamiseen.
- Seuraa mitä lapsesi tekee tai mihin hänen huomionsa on kiinnittynyt, ja puhu siitä. Aloita keskustelu ja pyri aikaansaamaan rento tilanne, jossa puheenvuoroa pallotellaan edestakaisin sinun ja lapsen välillä. Vaikka lapsi ei vielä puhuisikaan, voit vastata hänen eleisiinsä ja ilmeisiinsä.
”Olet näköjään laittanut nallelle saappaat jalkaan. Mitä nalle tekee tänään?” - Käytä kirjoja ja tarinankerrontaa luodaksesi tilaisuuksia kertoa siitä, mitä on tapahtumassa, ja hyödyntääksesi enemmän sanoja, kuin mitä ehkä käytätte päivittäisissä keskusteluissanne. Koska aivot eivät synny valmiina, vaan kehittyvät, eri asioista puhuminen erilaisilla ja seikkaperäisimmillä tavoilla tukee lapsen kognitiivista kehitystä.
- Katselkaa yhdessä valokuvia perheestänne. Kerro tarinoita siitä, kun olit itse lapsi, ja kysy omalta lapseltasi, mitä hän muistaa erityisistä tapahtumista.
”Muistatko, kun pääsit lomalla ratsastamaan ponilla?”
”Mikä on parasta mummin luona?”
Vinkki: verkosta on saatavilla erinomaisia sovelluksia, jotka auttavat keksimään tarinoita keskustelun herättämiseksi lapsesi kanssa yhä uudelleen.
Valitse oikeanlainen ympäristö
On tunnettu tosiseikka, että kuuntelun kannalta ihanteellisinta on hiljainen ympäristö. Aikuisten on jonkin verran helpompaa löytää aikaa kuuntelulle hiljaisuudessa. Nuorempien, erityisesti lasten ja nuorten aikuisten päiviin sisältyy kuitenkin usein paljon enemmän taustamelua ja puhetta meluisissa tilanteissa, mihin he eivät pysty vaikuttamaan.
Pohdi, miten voit auttaa tässä asiassa. Sammuta esimerkiksi musiikki, kun luet lapsellesi. Tai ajasta pyykinpesukone käymään yöllä tai lapsen ollessa koulussa, jotta sen aiheuttama taustamelu ei häiritse keskustelua ruokapöydässä.
Tue kehitystä
Vanhempina olette jo ottaneet askeleen antaaksenne lapsellenne mahdollisuuden kuulla. Lisäksi voitte tukea lapsen kommunikatiivista ja kognitiivista kehitystä varmistamalla, että hän käyttää kuulolaitettaan ja osallistuu kuunteluun ja keskusteluihin niin paljon kuin mahdollista.
Cochlear™ Nucleus® Smart App Hearing Tracker -kuuntelun seurantatoiminto on erinomainen työkalu, jonka avulla voi seurata tilannetta. Kiinnitä huomiota päiviin, jolloin puhetta on ollut enemmän ja kysy itseltäsi: ”Mitä sellaista tein, joka vaikutti asiaan? Kuinka voin varmistaa, että toimin samoin enemmän? Ketä muuta voin kannustaa tuomaan lisää keskustelua lapseni päiviin?”
Lisätietoa Cochlear Nucleus Smart App -sovelluksesta
Lisätietoa Cochlear Nucleus Smart App Hearing Tracker -kuuntelun seurantatoiminnosta
Katso, mitä tohtori Dana Suskind kertoo vanhempien puheen voimasta:
